Teollisuusperinteen seura on myönsi teollisuusperintöpalkinnon Turun
museokeskukselle ja kunniamaininnat Pispalan Moreeni ry:lle ja Kauko Sorjosen
säätiöille osoituksena esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa.
Palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin 30.11.2011 yhdistyksen syyskokouksen
yhteydessä Turussa.

Turun museokeskus tuotantoprosessien tallentajana

Turun museokeskus on eräs maamme johtavia nykydokumentointia toteuttavia
organisaatioita. Museokeskus on tehnyt merkittävää työtä teollisuusperinnön,
etenkin erilaisten teollisten työprosessien tallentamisessa.
Tallennusmenetelminä on käytetty valokuvausta, videofilmausta, haastattelua ja
havainnointia. Näin kertynyt materiaali on tallennetta museon kokoelmiin ja
arkistoon ja dokumentointityön tulokset on koottu raporteiksi.

Dokumentointityötä teollisuustuotannon parissa museokeskus on tehnyt vuodesta
1995 lähtien, jolloin ensimmäisenä dokumentointikohteena oli Auran panimo.
Sittemmin museokeskus on ollut dokumentoimassa mm. Tunturi Oy:n pyörätehdasta,
Leaf Oy:n makeistehdasta ja turkulaista leipomoteollisuutta.

Turun museokeskus on tehnyt erinomaista työtä suomalaisen teollisen työn ja
teollisuusperinnön tallentamiseksi tuleville sukupolville. Museokeskus on myös
opastanut muita suomalaisia museoita dokumentointityössä. Näin käytännön taito
ja kokemus välittyvät muiden museoiden käyttöön näiden tallentaessa
teollisuuskohteita ja niiden toimintaa omilla paikkakunnillaan.

Honkahovi ja Mäntän Klubi

Jyväskyläläinen Kauko Sorjosen säätiö on Mäntässä ostanut, kunnostanut ja
palauttanut aktiivikäyttöön kaksi merkittävää teollisen kulttuurin rakennusta,
Honkahovin ja Mäntän Klubin. Honkahovi edustaa teollisuusyhteisöjen hierarkian
ylimmän kärjen asumis- ja edustustiloja, Klubi puolestaan teollisuuden
virkailijoiden yhdistystoiminnan ja vapaa-ajan kokoontumistiloja.

Mäntän Klubi valmistui 1920 (Ivar ja Valter Thomé ja W.G.Palmqvist) ja se on
yksi vanhimpia säilyneitä puunjalostusteollisuuden vapaa-ajantaloja. Talossa
kokoontuivat Serlachius-yhtiön virkailijoiden erilaiset yhdistykset, siellä oli
majoitustiloja yhtiön vieraille ja sen juhlatiloissa vietettiin pitkin
vuosikymmeniä tärkeimmät Mäntässä järjestetyt juhlat.

Honkahovi rakennettiin yhtiön toimitusjohtajan R. Erik Serlachiuksen
edustusasunnoksi 1930-luvun lopulla arkkitehti Jarl Eklundin piirustusten
mukaan. Talossa myös kestittiin ja majoitettiin yhtiön tärkeimpiä vieraita.

Molemmat rakennukset ajautuivat ongelmiin. Honkahovissa sijainnut taidekeskus
lakkautettiin, ja Klubin omistanut Metsä-Tissue halusi päästä rakennuksesta
kannattamattomuuden vuoksi. Rakennukset siirtyivät Kauko Sorjosen säätiölle
vuonna 2010, ja seuraavana vuonna säätiö kunnosti niitä. Nyt niissä järjestetään
monipuolista näyttely-, konsertti-, kirjakauppa-, ravintola- ja
majoitustoimintaa. Kauko Sorjosen säätiön on toiminnallaan turvannut sen, että
nämä puunjalostusteollisuuden sosiaaliseen toimintaan liittyvät rakennukset
säilyvät ja ovat julkisessa käytössä.

Pispalan haulitorni

Tamperelainen kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry on muun kotiseututyön ohella
vaalinut alueensa teollisuusperintöä kunnostamalla Pispalan haulitehtaan
tiilisen tehdasrakennuksen kokous- ja juhlatilaksi talkoovoimin ja ylläpitämällä
sitä. 1900-luvun alussa toimintansa aloittaneeseen tehtaaseen kuului myös
teräsrakenteinen vuonna 1908 rakennettu 55 metriä korkea haulitorni, josta on
muodostunut maamerkki Pispalanharjun pohjoisrinteelle. Haulitorni on
kansainvälisestikin ainutlaatuinen teollisuuden muistomerkki.

Haulien valmistus vaati erityistä teknologiaa ja sitä harjoittivat Suomessa vain
muutamat toimijat.
Tehdasvalmisteiset patruunat valtasivat hiljalleen alaa ja viimeiset
lyijypisarat pudotettiin tehtaan tornista vuonna 1972. Seuraavana vuonna
kaupunki osti rakennukset ja haulitehdas toimi kauan varastona. Pispalan Moreeni
korjasi rakennukset 1990-luvulla.

Yhdistys on varustanut tilat kokous- ja juhlatilaisuuksissa tarvittavin
varustein, ylläpitää niitä ja vuokraa tiloja yksityisille ja yhteisöille. Näin
osa vähemmän tunnettua, mutta merkittävää Tampereen teollista historiaa on
säilynyt ja on yleisessä käytössä.


Tuija Mikkonen
www.ths.fi/teollisuusperinteenseura